Annastiina Purhonen kirjoitti oikeustieteiden laitoksen blogissa ELSA Joensuun työelämäekskursiosta. Käy lukemassa, miten joensuulaiset selvisivät naapurikaupungissa!

Työelämän eväitä Kuopiosta // Oikeutta kohtuudella

 

Annastiina Purhonen

ELSA JOENSUUN järjestämä Lawyers@Work-työelämäekskursio suuntautui huhtikuun alussa Kuopioon: Itä-Suomen hovioikeuteen, Kuopion vankilaan sekä PwC:lle. Pohjois-Savossa meitä vierailijoita oli vastassa varsinainen ”betonibrutalismin ilmentymä”, kuten hovioikeuden Eeva Kaisa Kääriäinen työpaikkaansa kuvaili.
Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksien yhdistyttyä viime vuonna siirrettiin keskeisimmät toiminnot Kuopioon. Kouvolassa sijaitsee edelleen pysyvä istuntopaikka. Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa työskentelee tätä nykyä miltei 80 henkilöä, joista 35 tuomarin virassa.

elsajnskuopiossa2-1024x683

Joensuulaisia oikeustieteen opiskelijoita Itä-Suomen hovioikeudessa.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDESSA määräaikaisena kansliapäällikkönä toimiva Kääriäinen kertoi hovioikeuteen saapuvan vuodessa noin 1 700 käsiteltävää asiaa. Noin 45 prosenttia asioista koskee jatkokäsittelylupaa, joista puolet evätään. Tänä päivänä sähköisten asiointipalveluiden kehittely ja käyttöönotto koskettavat myös hovioikeuden väkeä, joskin kysymykset järjestelmien toimivuudesta mietityttävät.
Vierailijoiden kysymyksiin muun muassa hovioikeuksien yhdistymisestä ja juttujen käsittelynopeuksista vastaili Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Pertti Nieminen.
– Käsittelyaikojen pituus on kasvanut muutoksen myötä. Ennen Kouvolassa käsittelyaika oli noin neljä kuukautta, mutta nyt istuntokäsittely voi olla noin 7–9 kuukauden pituinen, ja kirjallisten asioiden käsittelyaika vaihtelee, Nieminen kertoi.

KÄÄRIÄINEN AVASI työpäivänsä kulkua ja muistutti organisointikyvyn tärkeydestä.
– Juttuja on paljon, kerrallaan 10–20 asiaa päällekkäin, eikä työpöytä liene koskaan tyhjä. Työn imu on silti niin kovaa, että viihdyn työssäni mainiosti.
Kirjoittamisesta pitävä Kääriäinen mainitsi työnsä parhaaksi puoleksi älyllisen ponnistelun, vaikka toisinaan jutturuuhkasta johtuva stressi voi painaa päälle.
– Parhaita hetkiä ovat ne, kun hankalalta tuntunut juttu viimein kirkastuu ja jäsentyy juridiseen viitekehykseensä.
Sekä Kääriäinen että Nieminen kannustivat opiskelijoita auskultoimaan. Tuomioistuinharjoittelun voi suorittaa yhdistäen hovioikeuden puolen vuoden osuuden joko käräjäoikeudessa tai hallinto-oikeudessa suoritettavaan puolivuotiseen.
– Meillä Itä-Suomen hovioikeudessa on aina vuosittain yksi tuomioistuinharjoittelija. Auskultointi tarjoaa aitiopaikan seurata prosessia, Kääriäinen rohkaisi.

VIERAILU KUOPION vankilassa edusti ekskursion parasta antia ja herätti opiskelijoissa paljon kiinnostusta. Vankitoiminnoista vastaava Kuopion vankilan apulaisjohtaja Jukka Häkkilä johdatteli ryhmämme kiinnostavaan keskusteluun vankiloiden merkityksestä, niiden arkipäiväisistä toiminnoista sekä toiminnan kustannus-hyöty-ajattelusta.
Vaikka vankiloiden ylläpito on rahaa vievää, alleviivasi Häkkilä asiallisten olosuhteiden edesauttavan kuntoutumista ja yhteistyökykyistä ilmapiiriä.
– Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vankilasta jotenkin kiduttavaa ja kurjaa laitosta – se vain provosoisi vastarintaan. Tavoitteena on saada rikoksentekijä lopettamaan rötöstely ja siirtymään tavalliseen elämään. Vapaudenmenetys on itsessään rangaistus.

KUOPION VANKILASSA on 93 vankipaikkaa ja henkilöstöä on 75 hengen verran. Suurin osa vangeista on tutkintavankeja, mutta vankeusvankejakin on muutamia. Vankilan läheisyydessä toimii myös vapauttamisyksikkö.
Useimmilla vangeilla suurin ongelma liittyy päihteiden käyttöön. Päihdeongelmaiselle normaali elämä ja peruskunto ovat vieraita käsitteitä. Tästä syystä Kuopion vankilan yhteyteen ei remontin ja laajennuksen yhteydessä rakennettu teollisuushalleja vankien työskentelyä varten, vaan ohjattu toiminta keskittyy esimerkiksi käsityöpuolella arkisten taitojen hankkimiseen taikka opiskeluun.

ENNAKKO-OLETTAMAT ANKEASTA, kenties epäsiististäkin vankilamaailmasta murenivat, kun Häkkilä kierrätti ryhmäämme eri osastoilla. Vierailut muun muassa perhehuoneessa, vastaanottotilassa ja tarkkailusellissä havainnollistivat vankila-arjen kulkua hyvin. Mielenkiintoisimmat kohtaamiset ryhmämme taisi kuitenkin kokea erään vangin omassa sellissä sekä pastorin vetämässä keskusteluryhmässä.
Modernit tilat yhdistettynä räiskyviin väreihin aina kirkkaan vihreästä oranssiin ja punaiseen tulivat monelle yllätyksenä. Piristävällä värimaailmalla on myös käytännöllinen syy: vartijat tunnistavat värityksen avulla eri tilat nopeasti myös valvontakameran kuvista.
Myös sellikäytävillä näyttäytyvä rauhallinen ja arkinen tunnelma sekä työntekijöiden välillä aistittava rennon luottamuksellinen ilmapiiri häivyttivät lopunkin vankilaelämään liitetyn salaperäisyyden.
– Yhteistyöhengessä täällä pyritään vankien kanssa toimimaan, ja konflikteja meillä onkin harvoin. Nykyaikaiset tilat parantavat turvallisuutta ja käytännön toimia, Häkkilä summasi.

PÄIVÄ PÄÄTTYI vierailuun PricewaterhouseCoopersin eli PwC:n Kuopion toimistolla, jossa ryhmän ottivat vastaan KHT-tilintarkastaja Juha Toppinen ja lakimies Jari Lappalainen.
Itsenäisistä yrityksistä koostuva PwC on yksi maailman suurimmista tilintarkastusketjuista. Toppinen ja Lappalainen kertoivat omasta työurastaan ja työnkuvastaan. Vaikka työtä riittää tasaisesti koko vuodelle,  kevät tilinpäätökset tehdään vuodenvaihteen jälkeen ja tilintarkastajaa tarvitaan jo pian sen jälkeen. Tilintarkastajalle kertyy melkoisesti ajokilometrejä, mutta lakimies saa välillä viettää aikaa myös toimistolla.