Toi ELSA Finlandin kansallinen oikeustapauskilpailu ois taas tulossa. Pitäiskö lähtee mukaan? Suurin piirtein näillä sanoilla asia nousi esille ensimmäistä kertaa tavallisella monttu-lounaalla viime syksynä. Juttu alkoi kuitenkin muuttua todeksi, kun Jussi vastasi silmiäänkään räpäyttämättä ”joo”. Muutaman viikon hiljaiselon jälkeen joukkueeseen dräftättiin mukaan Antti ja Niklas ja joukkue olikin koossa.

Meistä lähes kaikilla oli jonkinlaista ELSA-kokemusta jo aiemmalta opiskeluajalta, joten tiesimme suurin piirtein, mistä oli kyse. Tiesimme myös, että tässä hyvä olisi tilaisuus oppia paljon käytännön oikeudenkäyntitaitoja ja lisäksi saada noppia siinä sivussa eikä haittaa ollut siitäkään, että tiesimme kaikkien Suomessa toimivien suurten asianajotoimistojen seuraavan tarkasti kilpailua.

ELSA Finlandin kansallinen oikeustapauskilpailu on nimensä mukaisesti jokavuotinen valtakunnallinen oikeustapauskilpailu. Monesta muusta oikeustapauskilpailusta poiketen kisa on myös suomenkielinen. Kilpailussa suoritetaan ensin kirjallinen osuus: kirjoitetaan kannekirjelmä, jonka jälkeen laaditaan vastaus parhaaksi valittuun kannekirjelmään. Tämän jälkeen kirjallisen osuuden neljä parasta joukkuetta valitaan mukaan suulliseen finaaliin, joka on käyty parina viime vuotena korkeimmassa oikeudessa. Kilpailussa merkittävässä roolissa on myös Asianajotoimisto Krogerus, joka toimii kilpailun pääyhteistyökumppanina ja järjesti mm. koulutustilaisuuksia kilpailijoille.

Kilpailutapauksessa pääsimmekin heti aluksi miettimään, ketä haastaisimme oikeuteen osakeannista, jossa kaikki ei välttämättä mennyt ihan loppuun asti putkeen. Lisäksi pääsimme pohtimaan, miten kirjoittaisimme kanneperusteemme mahdollisimman tehokkaaseen muotoon ja millä perusteella ylipäätään voisimme menestyä oikeudenkäynnissä. Kanteen kirjoittaminen ja sen perustaksi tehty taustatyö veikin todella paljon aikaa, mutta prosessi oli myös todella opettavainen.

Kanteen palauttamisen jälkeen saimme muutaman viikon lepoa kilpailusta, kun tuomaristo jäi arvostelemaan kanteita. Pian pääsimme kuitenkin takaisin työn tekoon, kun paras kanne julkaistiin ja aloimme valmistella vastausta siihen. Käänsimme vastauksessamme asiat ylösalaisin ja lopulta kova työ palkittiinkin maininnalla parhaasta vastauksesta. Olimmekin kirjallisen osion jälkeen kilpailun toiseksi paras joukkue ja pääsimme mukaan suulliseen finaalitilaisuuteen korkeimpaan oikeuteen.

Suullisessa finaalitilaisuudessa joukkueiden tehtävänä oli toimia joko kantajana parhaan kanteen perusteella tai vastaajana parhaan vastauksen perusteella. Koska suullisessa finaalitilaisuudessa koko kilpailu huipentuu, tarkoitti se myös intensiivistä monen viikon valmistautumista ja esitystemme perusteellista harjoittelua. Joukkueemme aloitti toisessa välierässä kantajana ja vastaan saimme kovan joukkueen Helsingistä. Noin 50 minuutin intensiivisen pledeerauksen jälkeen tuomaristo vetäytyi tauolle ja lopulta tuomitsi tällä kertaa vastustajamme paremmaksi joukkueeksi. Sijoittauduimme kuitenkin lopulta kisassa jaetulle kolmannelle sijalle, mikä oli paljon paremmin kuin osasimme ikinä kuvitellakaan kilpailun aikana. Toki finaaleissa oli vain voitto tavoitteena, mutta tason ollessa näin kova ei mielestäni kunniakas häviökään ollut huono suoritus joukkueeltamme.

Lopulta tavoitteemme toteutuikin hyvin: opimme kilpailun aikana paljon käytännön oikeudenkäyntitaidoista ja suulliseen finaalitilaisuuteen selvinneenä saamme kilpailusta lisäksi yhdeksän opintopistettä, ja tuskin kilpailukokemus kauhean huonolta CV:ssäkään näyttää. Voinkin itse suositella kaikkia kiinnostuneita ehdottomasti osallistumaan kilpailuun. Harvoin sitä saa korkeimmassa oikeudessa toimia asiamiehenä, varsinkaan näin opiskelijana.

Lauri Havia

13113133_1182437278457390_310616245_o (1).jpg

Joukkueeseen kuuluivat lisäksi Jussi Raitanen, Antti Malmberg ja Niklas Rantanen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *