Digilisaatio, älykkäät sopimukset ja tekijänoikeuden uudet haasteet: Lakimiesliiton koulutus 16.2.2017

keyboard 70506 1920

Kirjoittanut Lila Kallio

Osallistuin Lakimiesliiton “Digitalisaatio ja juridiikka” -koulutukseen, joka järjestettiin 16.2.2017 Radisson Blue Royalissa. Koulutuksessa käsiteltiin eri aiheita, joiden kaikkien teemana oli digitalisaation kietoutuminen juridiikkaan. Koulutus oli erittäin mielenkiintoinen ja puheenvuorot olivat hyvin ajankohtaisia.

Ensimmäinen luennoitsija oli asianajaja Pessi Honkasalo Asianajotoimisto Krogerus Oy:ltä. Hän puhui digitalisaation tietosuojahaasteista. Tämän jälkeen asianajaja Ella Mikkola Asianajotoimisto Bird & Bird Oy:ltä puhui aiheesta: “Tekijänoikeudet digitalisaation pyörteissä”.

Kolmas puheenvuoro käsitteli lainsäädäntöä ja robotiikkaa. Sen pitivät yhdessä asianajaja Kari-Matti Lehti Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:ltä ja innovaatiojohtaja Taneli Tikka Tieto Oyj:ltä.

Iltapäivän luennot alkoivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkijan Juri Mattilan puheenvuorolla aiheesta blockchain-teknologia ja sen hyödyntäminen. Asianajaja Mika Puittinen Asianajotoimisto Krogerus Oy:ltä jatkoi blockchain-teemalla pitämällä esityksen: “Älykkäät sopimukset sopimusoikeudellisesta näkökulmasta”.

Viimeisen luennon piti Managing Compliance Officer Aki Kallio Danske Bank Finlandilta. Hän puhui joukkorahoituksesta ja digitalisaatiosta.

Blockchain-teknologia

Nostan esityksistä kirjoitukseeni blockchainia käsittelevät luennot. Blockchain, suomeksi lohkoketju, on uusi teknologia, joka tunnetaan parhaiten suosituimmasta sovelluksestaan Bitcoinista. Lohkoketju on hajautettu digitaalinen alusta, jossa datalohkoja ketjutetaan toisiinsa kryptografisia menetelmiä käyttäen. Käytännössä lohkoketju on julkinen tietokanta, jota kuka tahansa pääsee katsomaan ja jolla ei ole yhtään yksittäistä ylläpitäjää. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan varmistaa se, että tietokannassa oleva tieto on autenttista ja ajan tasalla, ilman että tarvitsee turvautua keskitettyyn tietokannan ylläpitäjään.

Tutkija Juri Mattila esitteli puheenvuorossaan lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia. Lohkoketjuteknologia ja lohkoketjun kryptovaluutta mahdollistavat digitaalisen varainsiirron ja markkinapaikat. Toinen kiinnostava sovellus on mahdollisuus tehdä mikro- ja nanomaksuja. Lohkoketjuteknologian avulla on myös mahdollista toteuttaa mm. luotettava sähköinen äänestäminen.

Juristin silmin katsottuna eräs kiinnostavimmista lohkoketjuteknologian sovelluksista on mahdollisuus solmia älykkäitä sopimuksia. Älykkäät sopimukset ovat sopimuksia, joissa sopimusehdot ohjelmoidaan lohkoketjualustalle. Sopimusteksti on siis koodia, joka toimeenpanee itsensä automaattisesti tiettyjen ulkoisten olosuhteiden täyttyessä. Älykkäät sopimukset muotoillaan seuraavasti: “Jos ulkoinen olosuhde A tapahtuu, niin silloin toteutuu B. Jos A ei tapahdu, niin silloin toteutuu C.”

Asianajaja Mika Puittinen perehtyi esityksessään tarkemmin älykkäiden sopimusten sopimusoikeudelliseen statukseen. Sopimusoikeudellisiin oikeusperiaatteisiin kuuluu vahvasti sopimusvapauden periaate. Oikeustoimen ilmaisun tekotavalle tai sen muodolle ei aseteta tiukkoja vaatimuksia. Vaikka älykäs sopimus eroaakin perinteisistä sanalliseen muotoon kirjoitetuista sopimuksista, voi myös koodimuotoinen sopimus olla pätevä sopimus. Älykkäisiin sopimuksiin liittyy kuitenkin oikeudellisia haasteita.