Eilen alkoi koko ELSA-verkostossa yhteisesti vietettävä International Focus Programme -viikko, joka tunnetaan myös nimellä IFP-viikko. IFP:n ideana on parantaa tietyn kansainvälisesti tärkeän teeman tunnettavuutta. Tämänhetkinen IFP-aihe on ympäristöoikeus.

IFP-viikon kunniaksi ELSA Helsinki pyysi asianajaja Klaus Metsä-Simolaa kirjoittamaan oman näkemyksensä ympäristöoikeuden valitsemisen hyödyistä. Tsekkaa hänen laajaan uraan perustuva mielipiteensä ja poimi vinkit tulevaisuuteen!

Miksi valita ympäristöoikeus?

image001-1-e1491315270474

Teksti: asianajaja Klaus Metsä-Simola, Hannes Snellman asianajotoimisto Oy

Mietin samaa kysymystä itse, kun oikeustieteen opintojeni loppuvaiheessa vuonna 1998 jouduin tekemään valintaa siitä, mihin syventävien opintojen projektiin ilmoittautuisin/pyrkisin. Pohdintojeni perusteella sekä huomattavasti myös omaan intuitioon luottaen päädyin valitsemaan ympäristöoikeuden. Gradussani käsittelin kaavoitukseen liittyvää rantarakentamisen sääntelyä, eli käytännössä suomalaisille läheistä aihetta loma-asuntojen rakentamisesta vesistöjen rannoille.

1990-luvun lopussa ympäristöoikeus oli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa nimetty maa- vesi- ja ympäristöoikeudeksi ja sana ”ympäristö” oli lisätty maa- ja vesioikeusoppiaineeseen ainoastaan paria vuotta aikaisemmin. Sitä ennen ympäristöoikeus kulki perinteisellä nimellä maa- ja vesioikeus ja vanhastaanhan oppiaineesta on käytetty myös nimeä talousoikeus, joka löytyy edelleen Aalto yliopiston opetusohjelmasta tarkoittaen suurelta osin nykyistä ympäristöoikeutta.

Gradun kirjoittamisen jälkeen en ollut vielä ehtinyt hakea muita töitä, kun ympäristöoikeuden professori Erkki J. Hollo tarjosi mahdollisuuden jatkaa ympäristöoikeuteen syventymistä sekä ryhtyä päätoimiseksi ympäristöoikeuden tutkijaksi Helsingin yliopiston yksityisoikeudellisessa tiedekunnassa. Tartuin annettuun mahdollisuuteen ja työskentelin ympäristöoikeuden tutkijana sekä ympäristöoikeusoppiaineen assistenttina vuoteen 2004 saakka, jolloin siirryin Etelä-Savon ympäristökeskukseen ympäristölakimieheksi vastaamaan muun muassa kaavoituksen ohjaamisesta sekä ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvistä viranomaistehtävistä. Ympäristökeskuksen jälkeen työskentelin myös noin vuoden ajan ympäristöministeriössä lainsäädäntötehtävissä ennen siirtymistäni vuonna 2010 asianajoalalle, jossa tämän hetkinen työnkuvani on vastata Hannes Snellman asianajotoimiston ympäristöpraktiikan vetämisestä ja kehittämisestä.

Edellä lyhyesti kuvattu, pian noin 20 vuotta saavuttava työurani osoittaa mielestäni sen, että ympäristöoikeus antaa hyvät valmiudet työskennellä erilaisissa tehtävissä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Samoin ympäristöoikeuden ”laajuus” mahdollistaa opintojen jälkeen suuntautumisen monille toimialoille, ja ympäristöoikeuteen syventyneitä opiskelukavereitani työskentelee tällä hetkellä muun muassa useammassa ministeriössä lainvalmistelijoina, hallintotuomioistuimissa, viranomaisissa taikka kuntien rakennus- ja ympäristöpuolella, rakennusliikkeiden kiinteistöjuristeina, kaivosyhtiössä, energiayhtiöissä sekä uusioraaka-aineyrityksissä (aikaisemmalta nimeltään viimeksi mainittuja yrityksiä on kutsuttu jätehuoltoyrityksiksi).

Jos palaan vielä otsikkona olevaan kysymykseen, miksi nykypäivänä kannattaisi valita ympäristöoikeus, uskaltaisin väittää, että ympäristöoikeuden merkitys ei tule tulevaisuudessa vähenemään, vaan ympäristöoikeudellisen regulaation määrä tulee lisääntymään sekä olemassa oleva sääntely tulee edelleen olemaan muutosten kohteena. Tästä johtuen ympäristöoikeuden substanssiosaajille on kysyntää jatkossakin yhteiskunnan ja liike-elämän eri sektoreilla. Yrittäjähenkisille ihmisille muuttuva ympäristöoikeuden kenttä tarjoaa myös mahdollisuuksia uusien omien liikeideoiden kehittämiseen, samoin työllistyminen kansainvälisiin tehtäviin näyttää ainakin kollegoitani seuratessa suhteellisen vaivattomalta.