6 vinkkiä Summer Law School -hakuun

elsa

Freshfieldsin lakimies jakaa meidät 20 pariksi neuvoitteluharjoitusta varten ja pyytää toista meistä poistumaan huoneesta. Käytävässä meille kerrottaan missio: voitamme harjoituksen, jos saamme parimme omalle puolellemme huonetta.  Huoneeseen jääneille on annettu toinen missio, jonka toteuttaessaan, he voittavat. Menemme takaisin huoneeseen, lattian poikki on vedetty naru ja parimme seisovat toisella puolella narua. 20 paria, 3 minuuttia aikaa, kaikki keinot sallittuja. Kello käy, neuvotelkaa!

Parini on espanjalainen, komea lakimies. Hän katsoo minua syvälle silmiin, ojentaa käden ja kysyy “Do you want to dance, baby?“.

vienna2b

Minulla on kokemusta kolmesta riidanratkaisuun liittyvästä koulusta (Wien, Ateena ja Geneve). Freshfieldsin harjoitus on Wienissä järjestetystä riidanratkaisua käsitelleestä Summer Law Schoolista (SLS). Tarinan loppuosa löytyy myöhemmin tästä tekstistä.

Sitä ennen olen koonnut muutaman vinkin maanantaina avautuneeseen [SLS-hakuun](http://lawschools.elsa.org/) liittyen ja ihan lopuksi vielä muutama sana muista kouluihin liittyvistä mahdollisuuksista — pääasiassa harjoittelu- ja työpaikoista.


haku

1. Seuraa hakukohteita aktiivisesti

Seuraa muutoksia hakulistoilla. Kaikille järjestäjille tuskin on maaliskuuhun mennessä selvinnyt onko heidän SLS taloudellisesti toteutettavissa. Hakukohteita voi tulla lisää kevään mittaan, mutta nykyisestä joukosta saattaa myös tippua kohteita varojen puutteessa.

Seuraa myös yksittäisiä kohteita. Näitä ovat mm. kalliit kohteet, kuten Geneve. Ne järjestetään kahden vuoden välein — jos järjetetään. Näiden kohteiden kohdalla täytyy vain seurata aktiivisesti tuleeko kohde hakuun ollenkaan. Minä seurasin Geneven hakua puolitoista vuotta ja aktiivisesti kysyin sen tilannetta edellisen kierroksen järjestäjiltä.

2. Hyvä hakemus saa korkeat pisteet

Kaikki hakemuksessa arvostellaan. Tämä korostuu kohteissa, joissa hakijamäärät ovat suuret. Järjestäjillä on sisäinen arviointiasteikko, jolla he rankkaavat hakemuksen eri osat. Geneven ensimmäisellä kierroksella pisteitä oli annettu mm. kuvasta. Jos oli kuva oman koiran kanssa, sai pisteen. Jos oli asiallinen kuva, sai viisi pistettä. Asiallinen kuva osoittaa kunnioitusta järjestäjiä kohtaan.

Hakemus on muutoin avoin, eikä sen kuulu olla pelkästään akateeminen yhteenveto. Älä unohda hehkuttaa kohdemaata tai itseäsi ja muista kiittää järjestäjiä näin mahtavan tapahtuman järjestämisestä!

Show, don’t tell. Hyvästä hakemuksestä löytyy esimerkkejä ainakin näistä:

* Erityisestä kiinnostuksesta kyseistä aihepiiriä kohtaan
* Aihepiiriin liittyvät opinnot ja työkokemus
* Järjestöaktiivisuus
* Mikä tekee sinusta niin mahtavan ihmisen, että sinun eteen järjestäjien kannattaa uhrata puoli vuotta ja sitten lukittautua pitkäksi aikaa kanssasi samaan tilaan?
* Miksi haluat matkustaa kyseiseen maahan, mikä tekee maasta/kaupungista niin kiehtovan?

Pssst! Lisäksi kannattaa huomioida, että vaikka järjestäjät valitsisivat parhaimmat hakemukset, he todennäköisesti käyvät ne vielä läpi niin että osallistujat edustaisivat mahdollisimman laajaa skaalaa, mm. miehiä ja naisia pyritään ottamaan sama määrä. Tästä johtuen korkean pistemäärän hakemus saattaa jäädä ilman paikkaa.

3. Jokaiseen kouluun on lähtökohtaisesti vain yksi paikka per maa

Opiskelijoita otetaan n. 30-40 riippuen koulusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista eurooppalaista maata kohtaan on lähtökohtaisesti yksi paikka. Euroopalla tarkoitetaan nyt hyvin laajassa mielessä Eurooppaa. Myös muualta maailmasta on mahdollista hakea.

Jotkut järjestäjät on hyvin tarkkoja maakiintiöstä, jotkut hiukan vähemmän tarkkoja. Wienissä oltiin hyvin tarkkoja. Opiskelijat onnistuivat kiertämään sääntöjä hiukan: meillä oli esimerkiksi englantilainen tyttö, joka oli hakenut Belgian kiintiössä, koska hän oli syntynyt Belgiassa. Genevessä taas meitä oli toinenkin suomalainen, mutta hänet saatettiin laskea Alankomaiden kiintiöön, koska hänen päätoiminen opiskelupaikkansa oli siellä.

Kiintiöstä kannattaa olla kiinnostunut, jos tiedät muiden suomalaisten hakevan kohteeseen ja pystyt hakemaan jonkun muun maan kiintiössä. Saa olla luova. Hakemuksia tulee yleensä vähän mm. Benelux-maista, Kreikasta, Portugalista, Norjasta, Ranskasta, Irlannista. Paljon hakemuksia taas tulee Italiasta ja Keski-Euroopasta.

4. Hyväksytty päätös voi johtaa hylkäävään päätökseen toisen SLS:n kohdalla

Aiemmin on ollut mahdollista, että järjestäjät antavat hylkäävän päätöksen, _mikäli ovat tietoisia_ hakijan saaneen hyväksyvän päätöksen toiseen saman kesän kouluun. Viime kesänä sain tiedon Ateenasta ensin, mutta pidin tiedon kaikkien sveitsiläisten tuttujen tietämättömissä, koska en halunnut Geneven koulun järjestäjien saavan tietää paikastani Ateenassa. Geneveen hakeminen oli muutenkin hankalaa.

Yhteishakumenettely saattaa lisätä järjestäjien tietoisuutta siitä, että olet päässyt toiseen SLS:ään. Selvitä tämä ja act accordingly!

5. Harvinaisiin ja uusiin kohteisiin pääsee helpoiten

Ateenaan pääsi helpolla, koska se oli uusi. Uudesta kohteesta ei yleensä tiedetä etukäteen, joten siihen ei ole muut hakijat varautuneet. Myös harvinaisissa paikoissa sijaitseviin kohteisiin pääsee helpolla. Kohde voi olla mm. vaikeiden kulkuyhteyksien päässä (Sarajevo tai Baku) tai kohdemaan yhteiskuntarauha on järkkynyt (esim. Odessa, Ukraina).

Ukrainasta sen verran, että olen ollut siellä itse välimiesmenettelyyn liittyvässä seminaarissa ja maan on matkustuskelpoinen, mutta paikallisten mukana kulkeminen iltaisin ja ohjeiden noudattaminen on välttämätöntä. Erityisesti jos ei puhu ukrainaa tai venäjää. Ukrainasta saa Euroopan parasta ruokaa, kyllä sinne kannattaa mennä.

6. Kysy jos olet epävarma jostain asiasta

Kysy edellisen vuoden järjestäjien vetäjältä, jos et halua suoraan OC:lta kysyä. Itse tunsin Geneven ensimmäisen vuoden järjestäjien vetäjän Wienistä, joten kysyin suoraa kuinka he arvostelevat hakemukset.

Voit myös kysyä paikalliselta tai internationalin S&C:ltä. Ja jos et tiennyt, niin Turun Anna Haipola on koko ELSAn presidentti tällä hetkellä, joten periaatteessa Annalta voi kysyä tai hän ainakin tuntee ihmisiä enemmän organisaation sisällä.

Näillä eväillä pitäisi paikka irrota kesäkouluun! Minulla paikka irtosi kolmesti ja niistä lisää ohessa.

* * *

haku2

Olen osallistunut kolmeen riidanratkaisuun liittyvään SLS:ään:

  • riidanratkaisua Wienissä,
  • merioikeutta ja sovittelua Ateenassa sekä
  • välimiesmenettelyä Genevessä.

Wienissä käsiteltiin käräjöintiä, välimiesmenettelyä, (kaupallisten riitojen) sovittelua sekä neuvottelua. Ateenassa ja Genevessä sovittelua ja välimiesmenettelyä opiskeltiin yksityiskohtaisemmin.

Kaikki koulut erosivat toisistaan hyvin paljon. Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä olivat mm. aikataulutus, vapaa-aika ja muut aktiviteetit. Kaikista kolmesta koulusta Wien on säilynyt omana suosikkina, koska se oli todella hyvin järjestetty: aikataulu oli tasapainoinen, luennoitsijat ja seminaarit olivat erinomaiset ja opiskelijat todella hyvin mukana kaikessa.


Riidanratkaisua Wienissä

2nd Summer Law School on Dispute Resolution, 2013

Tarinassa jäimme siihen kohtaan, kun espanjalainen mies aloittaa neuvotteluharjoituksen pyytämällä tanssimaan. Sekunnin murto-osan ajan olin jo ojentamassa kättäni, kun sivusilmällä huomasin, että huoneessa alkoi tapahtua kaikkea kummallista — ihmiset huitoivat sinne tänne, hakivat kyniä ja olivat todella toistensa iholla muutenkin, joskin omalla puolella naruaan. Mitä ihmettä tässä huoneessa nyt tapahtuu?

– Alberto, mitä sä oikeastaan haluat?

Alberto näyttää epäileväiseltä. Hän yrittää edelleen ojentaa kättään. Tanssitaanko?

– Alberto, ihan oikeasti. Mitä sä haluat, että mä teen?

Alberto on hetken hiljaa ja toteaa sitten, että hän haluaa, että tulen hänen puolelle huonetta. Nauran ja sanon, että haluan hänen tulevan vastaavasti minun puolelleni huonetta.

vienna1b

Hetken pohdittuamme, otimme Alberton kanssa toisiamme molemmista käsistä kiinni ja vaihdoimme paikka yhtäaikaa. Olimme ainut pari, josta molemmat osapuolet voittivat neuvottelun eli saivat mitä halusivat.

Nämä harjoitukset olivat yksi syy, miksi Wienin koulu oli niin onnistunut. Luentojen aikana meille pidettiin useita harjoituksia, joista tämä oli vain lyhyt esimerkki. Jotkut harjoitukset kestivät tunteja.

Aikataulutus oli erinomainen. Se oli sopiva balanssi akateemista ohjelmaa, kulttuurillista aktiviteettia ja muuta huvia. Päivät oli jaettu niin, että kerralla keskityttiin ainoastaan yhteen riidanratkaisutekniikkaan. Palaan edelleen joihinkin keskeisiin luennoilla käytyihin asioihin ja jos yliopiston lokerostani otettaisiin kuva, niin kaikki keskeiset teokset, joita käytän omien kirjallisten tuotosten tukena, on Wienistä saatujen suositusten takia ostettu. Wien oli mahtava!

Haluatko hakea Wieniin? Pidä silmällä:

  • Itävallassa on Euroopan kehittyminen kaupallisten asioiden sovittelulaki ja käytäntö. Menneinä vuosina Bettina Knötzl on pitänyt sovittelua koskevan päivän. Bettina on Keski-Euroopan kovimpia DR-juristeja. Viime vuoden loppuun asti hän johti Itävallan suurinta DR-praktiikkaa Wolf Theissilla, mutta perusti oman asianajotoimiston. Bettina on maanläheinen ja mukava, joten kannattaa pitää silmällä kuka pitää sovitteluosuuden tänä vuonna.

Youtubessä on useita videoita, hae: “elsa summer law school on dispute resolution”.

Lisätietoja: http://www.elsa-wien.org/law-school


Merioikeudellista sovittelusta Ateenassa

Summer Law School on Maritime Law and Mediation, 2015

En ikinä tule unohtamaan sitä näkyä, kun mereltä saapuu laivalla Ateenaan: meri on syvänsininen, taivas vaaleansininen, Ateenan rakennukset valkoiset ja vuoret Ateenan takana harmaat — jopa mustat niiltä alueilta, jotka ovat palaneet maastopaloissa. Isoja laivoja on ankkurissa Ateenan edustalla. Osa on karanteenissa ja toiset odottavat pääsyä satamaan.

Ateenassa järjestäjät olivat saaneet paikalle todella ison ja monipuolisen luennoitsijakaartin: korkeimman oikeudesta Kreikan johtaviin professoreihin ja yrittäjäperheisiin, jotka omistivat laivoja. Luentoja oli todella paljon ja aiheet melkein mitä tahansa merioikeuden ja sovittelun alalta. Järjestäjät olivat käytännössä hankkineet kaikki Kreikan asiantuntijat paikalle. Aikataulu muuttui ja luennoitsijoita tuli lisää. Tästä johtuen akateeminen puoli oli hieman liian täyteen ahdettu.

Päivä merellä oli yksi koulun kohokohdista ja myös vierailut aluksilla sekä meriteollisuuden kanssa tekemisissä olevien yritysten toimistoihin olivat todella mielenkiintoisia.

ateenab

Puitteet olivat muutenkin hienot. Hotelli sijaitsi Ateenan “rivieralla” ja ranta oli vieressä. Käytännössä luentojen välissä saattoi myös käydä virkistäytymässä meressä, koska Ateenassa oli hyvin kuuma. Iltatilaisuudet olivat myös käsittämättömän upeilla kiinteistöillä, joissa pääsi aina kahlaamaan meressä, jos halusi.

Kulttuurilliset nähtävyydet oli onneksi otettu aikataulussa huomioon ja kreikkalaiseen kulttuuriin tutustuttiin huolella. Luentojen määrän lisäksi, ruoka ja jotkut taloudelliset seikat olivat koulun heikkous. Jälkimmäinenkin johtui pääasiassa Kreikan viime kesän kriisistä.

Haluatko hakea Ateenaan? Pidä silmällä:

  • Aihe on vaihtunut merioikeudellisesta sovittelusta merioikeuteen liittyvään vakuutusoikeuteen ja merirosvoukseen. Veikkaisin, että pakolaisongelma on myös esillä. Kun laivaa pyydetään auttamaan merihätään joutunutta alusta — jossa on ilmoituksen mukaan 60 ihmistä — mutta paikalle saavuttaessa huomataan, että merihädässä onkin 600 pakolaista liian pienessä aluksessa, niin kapteeni rikkoo laivan omia vakuutusehtoja, kun hän pelastaa nämä ihmiset merestä.

Välimiesmenettelyä Genevessä

G15, Summer Law School on Arbitration, 2015

Geneve on yksi lempikaupungeistani ja oli hienoa päästä sinne takaisin. Geneven koulusta olin jo kuullut Wienissä, kun se järjestettiin ensimmäisen kerran viikko Wienin keikkani jälkeen. Seuraavana vuonna se peruttiin, mutta onneksi viime vuonna se järjestettiin taas. Tänä vuonna Geneven koulua ei järjestetä, mutta vuonna 2017 kannattaa olla taas hereillä.

Yksi kohokohdista tässä koulussa oli professori Pierre Tercierin luento ja hänen tapaaminen. Hän kysy opiskelijoiden kansallisuuksia ennen luentoa ja luennon aikana tiputteli niitä selittäen miten mikäkin aihe liittyy mihinkin maahan. Yhdenkään opiskelijan kansallisuutta hän ei muistanut väärin.

genevab

Välimiesmenettelystä käsiteltiin laajasti mm. menettelyä kaupallisissa ja urheiluoikeudellisissa asioissa, investoijansuojaa, lahjontaa ja prosessuaalisia kysymyksiä. Toimistojen osakkaat vetivät workshoppeja ja parhaimman luennon veti tietenkin suomalainen lakimies. Schellenberg Wittmerin laaja tapausharjoitus oli myös todella hyvä.

Genevessä järjestetty koulu oli siis akateemisesti ja harjoitusten puolesta erinomainen. Se oli näistä kolmesta kouluista virallisin, mutta ei puhujien ja yhteistyökumppanien takia, vaan opiskelijat suhtautuivat siihen selvästi virallisemmin.

Majoitus on yleensä Ranskan puolella, mutta se ei tuota mitään ongelmia liikkumisessa. Kulttuurillinen puoli oli myös hyvin järjestetty ja tapasimme Geneven kaupungin johtoa ja tutustuimme välimiesmenettelyn historiaan Alabama-huoneessa. Risteilimme järvellä ja erityisen mukavaa oli, että ne puhujat, jotka olivat lentäneet tapahtumaan kauempaa, viihtyivät meidän mukana muutoinkin kun akateemisen ohjelman puitteissa.

Haluatko hakea Geneveen? Pidä silmällä:

  • Osalla Geneven välimenettelyyn erikoistuneella asianajotoimistolla on sisäinen policy, jonka mukaan kahtena peräkkäisenä vuotena he eivät voi taloudellisesti tukea samaa tahoa. Taloudellinen tuki on ehdoton edellytys kalliissa Genevessä, joten tästä johtuen välimiesmenettelykoulu järjestetään todennäköisimmin joka toinen vuosi.

Lisätietoja: http://www.genevaarbitration.org


haku3

Muistan ikuisesti kuinka istuimme erään palatsiin rakennetun yökerhon ulkoterassilla Wienin session päätteeksi. Toinen osallistuja ilmaisi huolensa siitä, että hän oli valmistumassa, mutta hänellä oli ongelmana saada alan töitä. Hän teki graduaan Etelä-Eurooppalaiseen yliopistoon, mutta asui vakituisesti Pohjois-Euroopassa. Hän ei ollut pystynyt tekemään alan töitä opiskeluaikana, koska ei hallinnut tarpeeksi hyvin asuinmaansa kieltä tai maan lainsäädäntöä.

Hän oli menossa Geneveen seuraavalla viikolla ja sanoin, että jos hän tapaa siellä jonkun kenen kanssa näkisi itsensa tekemässä töitä, niin pyytäisi käyntikorttia. No, hän tapasi sellaisen henkilön. Seuraavan vuoden alussa hän kirjoitti sähköpostin tähän asianajotoimistoon, kertoi gradunsa olevan loppusuoralla ja kysyi pääsisikö harjoitteluun. Pääsi.


Viime kesänä olimme erään belgialaisen opiskelijan kanssa kävelemässä YK:n Geneven talossa luennolle ja hän mainitsi, että haluaisi mahdollisesti olla YK:llä töissä. Kerroin hänelle tuon tarinan wieniläisen palatsin terassilta ja kehotin häntä vain kysymään suoraan. Luennon päätteeksi hän nosti kätensä ylös, sanoi mistä YK:n sektorista oli kiinnostunut ja kysyi otetaanko sinne harjoittelijoita. Luennoitsijan vastaus oli kirjaimellisesti tämä: _jää luennon jälkeen, niin annan sinulle kokonaisen listan henkilöistä, joihin kannattaa olla yhteydessä!_

Belgialainen katsahti minuun huoneen toiselta puolelta ja iski silmää.


Emmi Lehtinen on neljännen vuoden oikkari ja ELSA Turun vuoden 2013 hallituksen jäsen. Lisäkysymyksiä kesäkouluista voi lähettää osoitteeseen: emmi.e.lehtinen@utu.fi