Jäsenemme osallistui ELSA Helsingin vapaapaikalla Alma Talentin Lakimiesliiton koulutukseen. Tässä blogikirjoituksessa hän kirjoittaa seminaarikokemuksistaan.
Alma Talentin ja Lakimiesliiton koulutuksen IT-sopimukset I-II – seminaari järjestettiin Helsingissä 13.9 ja 22.11. Molemmat seminaaripäivät alkoivat aiheeseen ja IT-alaan johdattelevalla esityksellä, jonka jälkeen irti päästettiin laaja kattaus alan huippujuristeja.
Ensimmäisen seminaaripäivän aiheena oli IT-sopimukset käytännössä, ja päivän ohjelmassa keskityttiin eri tyyppisten IT-sopimusten ominaispiirteisiin sekä alan ajankohtaisiin aiheisiin. Seminaarissa sai hyvän kattauksen IT-sopimusten merkittävimmistä ehdoista sekä asiakkaan että toimittajan näkökulmasta. Ensimmäisen päivän osallistujista suurin osa oli juristeja ja noin puolet olivat työskennelleet IT-sopimusten parissa aiemmin. IT-sopimukset edellyttävät sopimusjuridiikan ohella tiettyä substanssiosaamista. Itselleni perusasiat IT-sopimuksista olivat työn ja opintojen kautta tuttuja. Voisi luulla, että ote päivän puheenvuoroista olisi jäänyt heikoksi ilman pohjatietoja IT-sopimusten kentältä. Keskusteltuani eri taustoista tulevien osallistujien kanssa selvisi kuitenkin, että esitykset oli sidottu sopimusoikeuden perusasioihin niin, että pohjatiedoista riippumatta eri alojen osallistujat pystyivät niitä seuraamaan.
IT-sopimusten alalla, kuten teknologiajuridiikassa yleensäkin, normeja ohjaa eniten alan käytäntö. Yksi esimerkki tästä on juuri pinnalla olevat tietomassat, tuttavallisemmin big data, jota on kutsuttu jopa uudeksi öljyksi. Krogeruksen Asianajajan Mika Puittisen puheenvuoro Datan omistajuudesta ja lisensoinnista oli erittäin antoisa, ja hyvä esimerkki siitä kuinka juristien on osattava soveltaa olemassa olevia normeja uusiin ilmiöihin. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sopijapuolten välisessä suhteessa sopimus on varmin keino datan omistajuuden hallinnoimiseen, siitä huolimatta, että esimerkiksi tekijänoikeus, luettelosuoja tai yrityssalaisuuden suoja saattavat tilanteesta riippuen soveltua tiedon omistajuuden määrittelyyn.
Seminaaripäivien välillä oli melko pitkä tauko, mutta tuona aikana ehti hyvin soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Toisen seminaaripäivän aiheena oli IT-sopimuksia koskevat riidat ja niihin varautuminen. Niin sanotusta riitelystä ei, eri riidanratkaisukeinoja lukuun ottamatta, ole tiedekunnassa tullut opittua. Legal traineen työssäkin riitoihin varautuminen on jäänyt selkeiden sopimusehtojen kautta tapahtuvaan riitojen ennaltaehkäisyyn. Seminaaripäivästä kertyi hyviä käytännön vinkkejä tulevaan työelämään, joskin toivottavasti jokaisen juristin tavoitteena on estää riitojen syntyminen.
Päivän kiinnostavimmaksi esitykseksi – ehkäpä siitä syystä, että aihe oli itselleni vierain – koin Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen professorin Tomi Männistön puheenvuoron teknisestä todistelusta IT-riidoissa. Tässä esityksessä päästiin kaupan kohteen eli ohjelmiston virheen määrittelyn, ja sen ongelmallisuuden, ytimeen.
Kokemuksena seminaarikokonaisuus oli erittäin antoisa. Kiinnostavat aiheet ja aktiiviset puhujat pitivät kuulijat hereillä ja sain paljon antia gradun tekemiseen sekä tulevaan työelämään. Olen kuullut sanottavan, että IT-sopimuksia ”tekee ne tyypit, jotka tekee IT-sopimuksia”. Tämän seminaarikokonaisuuden jälkeen jokainen osallistuja on varmasti askeleen lähempänä tuota ”tyyppiä”.
Haluaisitko sinäkin vapaapaikan seminaariin? Liity sähköpostilistallemme! Liittymällä saat seminaaripaikkojen lisäksi ensimmäisenä tiedon myös excursioista ja muista ajankohtaisista tapahtumista.