Kansallisen oikeustapauskilpailun (NMCC) voittajajoukkue

1

ELSA Finland onnittelee lukuvuoden 2020-2021 kansallisen oikeustapauskilpailun voittajajoukkuetta! Lue voittajajoukkueen tunnelmia alempaa.

ELSA Finland kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, jotka mahdollistivat kilpailun ammattimaisen tuomaroinnin, aidon ja kiperän oikeustapauksen kilpailijoille, kilpailijoiden workshopit, finaalilähetyksen suoratoiston sekä palkinnot. Lisäksi ELSA Finland kiittää kaikkia mukaan lähteneitä kilpailujoukkueita, taso oli tänäkin lukuvuonna erittäin korkea. Kiitos myös kaikille kilpailussa mukana eläneille, joukkueita kannustaneille ja suoraa finaalilähetystä seuranneille.


ELSA Finlandin kansallisen oikeustapauskilpailun ensimmäinen sija:

Lauri Haapaniemi ja Olli Paavola

Voittajajoukkue saa palkinnoksi Asianajotoimisto Teräskulmalta 700 euroa ja ELSA Finlandilta shottilasit.

ELSA Finlandin kansallisen oikeustapauskilpailun toinen sija:

Mari Ihatsu ja Hanna Junkkari

Toiseksi tullut joukkue saa palkinnoksi Asianajotoimisto Teräskulmalta 300 euroa.

Lisäksi kilpailussa palkittiin parhaan vastineen ja kanteen kirjoittajat. Parhaan vastineen voitti joukkue Mari Ihatsu ja Hanna Junkkari, palkintona Editan kiinteistöoikeus-aiheinen webinaarivapaapaikka. Parhaan kanteen voitti joukkue Lauri Haapaniemi ja Olli Paavola, palkintona Editan kiinteistöoikeus-aiheinen kirja.


Voittajien tunnelmia:

”Olimme molemmat miettineet omalla kohdalla jo opintojen alkuajoista asti, että haluaisimme osallistua jossain vaiheessa opintoja johonkin oikeustapauskilpailuun. Molemmat olivat kuitenkin unohtaneet ajatukset osallistumisesta aktiivisimman opiskelijaelämävaiheen hiivuttua. Vuodenvaihteessa ELSAn oikeustapauskilpailu tuli vastaan yllättäen ja herätti Laurin kiinnostuksen. Olli lähti mukaan kysymällä ja tiimi oli kasassa.

Mitä oikeustapauskilpailu sitten oikein antoi?

Oikeustapauskilpailusta sai ensiluokkaisen kokemuksen käytännön työelämästä. Opintojen aikana mikään kurssi ei ollut tarjonnut vastaavaa autenttista kokemusta siitä, minkälaista on ajaa juttua riita-asiassa päämiehen yhteydenotosta alkaen.

Opimme erityisesti kilpailun aihetta koskevan oikeudenalan perusteellisesti. Kilpailun aikana muodostui kokonaisvaltainen kuva kiinteistöriitojen toimintakentästä. Lisäksi heräsi tunne siitä, että ”Hei, minähän ymmärrän kiinteistöriitoja ja miten niissä on mahdollista toimia! Pystyn keskustelemaan aiheesta vakuuttavasti myös asiasta enemmän ymmärtävien kanssa”. Yhtä lailla ymmärrys prosessuaalisista kysymyksistä riita-asioiden ajamisessa kehittyi. Muodostui tunne siitä, että on kykeneväinen toimimaan vastaavanlaisissa tehtävissä työelämässäkin. Kilpailu opetti erityisesti kirjelmien laatimiseen liittyvää kirjoitustaitoa sekä strategista ”pelisilmää”, kuinka juttua ajetaan päämiehen edun kannalta. Kilpailu selvensi omaa ajatusmaailmaa siitä, minkälaisissa tehtävissä haluaa myöhemmin työskennellä. Jos asianajoala kiinnostaa opiskelijaa etäisesikin, niin oikeustapauskilpailu on varmasti hyvä tapa saada pintaraapaisu siitä, mitä ala voi mahdollisesti olla.

Aikaisemmin epäilyksen kilpailuun osallistumisesta muodosti siihen mahdollisesti vaadittu aika. Kuitenkaan kilpailuun osallistuminen ei hankaloittanut muuta elämää juurikaan. Työmäärä oli hyvin kohtuullinen, vaikka teimme perusteellisesti töitä. Perehdyimme molemmat aineistoon itsenäisesti ja teimme yhdessä muutaman päivän töitä per kirjelmä. Aluksi kanteen laatiminen ja kirjoittaminen veivät enemmän aikaa, sillä tapaukseen perehtyminen ja strateginen suunnitelma sitä vaativat. Vastineen kohdalla olimme jo hyvin perehtyneitä tapaukseen, joten aikaa kului vähemmän sen osalta.

Suullisen vaiheen valmistautumiseen käytimme myös muutaman päivän. Suunnittelimme käsittelyn rakennetta ja tapaa esittää näkemyksemme asiassa. Täydellistä ja hiomatonta valmistautumista ei mielestämme voinut tehdä. Katsoimme, että alkuesittelyn, argumentoinnin ja loppulausunnon rungon voi jokseenkin suunnitella etukäteen, mutta kuten tosielämässäkin, käsittelyn kulku ratkaisee osin sen, mitä on eduksi tuoda esille ja mitä tulee kommentoida.

Kaiken kaikkiaan kilpailu ei ollut työmäärältään kohtuuton ja kilpailun työstämisestä nautti koko prosessin ajan riippumatta muista kiireistä. Kilpailu oli sovitettavissa hyvin työntekoon ja muuhun opiskeluun.

Suullinen vaihe oli eittämättä se osuus kilpailusta, johon aikaisempaa harjoitusta ei ollut saanut opinnoista laisinkaan. Suullinen esiintyminen oli opettavaista. Kuten oikeudenkäymiskaarikin sen jo osoittaa, käsittely on suullinen ja muuta kuin vaatimuksia ja vaikeaselkoisia asioita ei lueta paperista. Kunnioitus oikeudenkäyntiasiamiesten tehtävää kohtaan nousi, sillä asian esittäminen avainsanojen avulla oli vaativaa.

Kaiken kaikkiaan suullinen esiintyminen onnistui kohtalaisen hyvin. Kilpailun myötä uskomme, että suullista esiintymistä kykenee tekemään työkseen tarvittaessa. Lisäksi oli hienoa saada kokemusta suullisesta esiintymisestä ennen varsinaista työelämää, sillä suullista esiintymistä ei voi oppia muuten kuin esiintymällä mahdollisimman paljon. Kun on valmistautunut, sanat tulevat suusta tarvittaessa.

No kannattaako kilpailuun sitten lähteä? Eittämättä kyllä, jos yhtään edes mietityttää.

Aikaisemman kokemuksen puutetta ei kannata pitää esteenä. Kummallakaan meistä ei ollut juurikaan kokemusta kiinteistöriidoista ennen kilpailuun osallistumista. Kaiken kilpailuun liittyvän substanssin pystyi opettelemaan kilpailun aikana. Aikaisemmalla kokemuksella ei mielestämme ollut ratkaisevaa vaikutusta. Joukkue, joka käsityksemme mukaan muodostui opintojensa alkuvaiheessa olevista henkilöistä, tarjosi sen verta kouriintuntuvan vastuksen, että pelkäsimme todella tippuvamme kilpailusta semifinaalissa. Suosittelemme osallistumista ehdottomasti riippumatta opintojen vaiheesta.

Toisaalta voidaan ehkä sanoa, että prosessuaalisten kysymysten tunteminen saattoi helpottaa kilpailuun valmistautumiseen tarvittavan opiskelun määrää.

Podiumille nostettakoon kilpailusta saatu oppimiskokemus. Substanssiosaaminen, prosessitietous ja käytännön taidot kehittyivät eittämättä kilpailun aikana. Mikäli riidanratkaisu kiinnostaa tai haluaa selvittää voisiko riidanratkaisu olla oma juttu, kannattaa ehdottomasti osallistua kilpailuun. Kilpailu antaa erittäin hyvän kuvan siitä, millaista riidanratkaisu työelämässä voi olla. Lisäksi, vaikka pitäisi kilpailua toisarvoisena tai tarpeettomana, ja katsoisi sitä kuinka synkin silmin tahansa, niin ainakin Lapin yliopistossa kilpailusta kokonaisuudessaan saa sisällytettyä valinnaisiin opintoihin kahdeksan noppaa, ja se jos joku on aina kotiin päin.”

– Lauri Haapaniemi ja Olli Paavola
ELSA Finlandin kansallisen oikeustapauskilpailun (NMCC) lukuvuoden 2020-2021 voittajajoukkue

Lauri Haapaniemi ja Olli Paavola