Usein tuodaan esille hyvin perinteisiä ihmisoikeusaiheita, kuten oikeus koulutukseen tai sananvapauteen. Ajattelin myös itse ensin kirjoittaa näistä aiheista, mutta mieleeni tuli kuitenkin uudempi ihmisoikeusaihe, nimittäin tekoäly ja ihmisoikeudet. Tämä oli myös ELSA:n vuosittain järjestämän ELSA Day:n teema reilu vuosi sitten. Vaikka aihe ei ole ihmisoikeuksien yhteydessä tosiaankaan perinteisemmästä päästä, tulee keskustelu aiheesta varmasti yleistymään entisestään lähivuosina. Tekoälyllä on nimittäin kasvava asema koko maailmassa, ja sitä käytetään jo nyt useilla eri osa-alueilla. Se on lupaava keino helpottaa esimerkiksi yritystoimintaa, ehkäistä rikoksia ja jopa parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi esimerkiksi julkisissa palveluissa sen käyttäminen voi vähentää kustannuksia. Samalla se kuitenkin nostaa esiin keskeisiä ihmisoikeudellisia kysymyksiä.
Nämä ihmisoikeudelliset kysymykset koskevat etenkin yksityisyyden suojaa ja yhdenvertaisuutta. Jos tekoälyä ei suunnitella oikein, voi lopputuloksena olla muun muassa se, että rekrytointitilanteissa päätöksentekoon vaikuttaa vaikkapa henkilön sukupuoli tai ikä. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla tekoäly voi oppia suosittelemaan tehtävään naisia, koska aikaisemmin valitut ovat myös olleet naisia. Toisaalta tekoäly voi olla uhka myös sananvapaudelle, kun tietyt algoritmit havaitsevat väkivaltaista materiaalia. Joskus algoritmit eivät kuitenkaan toimi toivotusti, jolloin ne piilottavat myös sisältöä, joka ei todellisuudessa sisältänytkään kyseistä aineistoa.
Tekoäly tuo siis sekä paljon hyötyjä että riskejä ihmisoikeuksien kannalta, ja tulevaisuudessa se tulee olemaan vielä entistä isommassa roolissa. Hiomalla tekoälyä entistä paremmaksi, voidaan saada aikaan edistyksellisiä asioita, mutta ihmisoikeuksien tulisi kuitenkin olla keskiössä kun tekoälyä kehitetään pidemmälle. Esimerkiksi rekrytointitilanteiden kohdalla tekoäly voitaisiin ohjelmoida niin, että se ei ottaisi tiettyjä tekijöitä, kuten sukupuolta, huomioon lainkaan. Ihmisoikeuksien turvaamiseksi tärkeintä olisikin löytää tasapaino tekoälyn kehittämisen sekä ihmisoikeuksien suojelemisen välillä. Euroopan unionissa tämä on huomioitu keskeisenä lähtökohtana, kun Euroopan komissio on laatinut sääntöjä, joilla pyritään varmistamaan tekoälyn luotettavuus. Lisäksi muun muassa asetuksella tekoälyä koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta pyritään takaamaan juurikin kansalaisten ja yritysten turvallisuus sekä perus- ja ihmisoikeudet.
Janita Kärkkäinen
Kirjoittaja on ELSA Helsingin Professional Development -vastaava 2021-2022
