Ihmisoikeudet ovat erityisen antoisa aihe järjestömme toiminnalle, sillä ne
ulottavat juurensa kaikille oikeudenaloille ja käytännössä jossain muodossa
kaikkeen arkielämäämme. Nykyään tunnustetaankin, että kaikilla
oikeudenaloilla on ihmisoikeusulottuvuuksia, ja useat mielenkiintoisimmat
oikeudelliset kysymykset ovat juuri niitä, joissa ihmisoikeudet ovat jotenkin
ristiriidassa keskenään.
Ihmisoikeuksia kunnioittavaan arkielämään tarjoavat keinoja
ihmisoikeuskasvatus ja -tiedottaminen, joista on monenlaista hyötyä
yhteiskunnassamme. Ihmisoikeuskasvatuksen järjestäminen on yksi YK:n
jäsenvaltioiden velvollisuuksista vuonna 2012 annetun ihmisoikeuskasvatusta
ja -koulutusta koskevan julistuksen mukaan, ja myös me ei-julkisena ja –
poliittisena yhdistyksenä voimme tukea tämän tavoitteen toteutumista
edistämällä ihmisoikeustietoisuutta toiminnallamme.
Ensinnäkin meidän ei pidä olettaa, että ihmisoikeudet jo toteutuvat
yhteiskunnassamme täydellisesti ja siksi olla pohtimatta niitä lainkaan.
Vaikkapa Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta toistuvia
langettavia päätöksiä tuomioistuimien pitkittyneistä käsittelyajoista.
Ihmisoikeudet eivät myöskään ole mikään prosessi, jolla olisi päätepiste, vaan
niitä on tuettava aktiivisesti.
Ihmisoikeuksista tietoiseksi tuleminen auttaa tunnistamaan kehityskohteita
yhteiskunnassamme ja edistämään niitä vaikkapa äänestyspäätöksillämme.
Voimme myös tulla tietoisiksi esimerkiksi syrjivistä rakenteista
arkielämässämme ja päättää tietoisesti vähentää niitä omalla toiminnallamme.
Omista oikeuksistaan on helpompi nauttia ja toisaalta myös kunnioittaa toisten
oikeuksia, kun olemme tietoisia niistä.
Erityisesti oikeustieteilijöinä voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, millaiseksi
ihmisoikeuskenttämme muodostuu tulevaisuudessa. Meille oikeustieteilijöille
kehittyy erityinen taito selittää ja ymmärtää monenlaisia ristiriitaisia ja
haastavia teemoja, mikä hyödyttää meitä itseämme ammatillisesti, mutta
toisaalta tarjoaa mahdollisuuden luoda todella paljon hyvää yhteiskuntaamme.
Uskonkin, että meillä oikkareilla olisi paljon annettavaa
ihmisoikeuskeskusteluumme, ja toivottavasti monet meistä ovat edistämässä
vahvempaa ihmisoikeusajattelua tulevaisuudessa.
Pinja Lindvall
Kirjoittaja on ELSA Helsingin puheenjohtaja 2021-2022.
